IT:n ulkoistaminen ja IT:n hankinta: synonyymejä vai täysin erilaisia?
Tietotekniikan maailmassa sekoitetaan usein termit IT:n ulkoistaminen ja IT:n hankinta, ja niitä käytetään näennäisesti vaihtelevasti.
Ensisilmäyksellä samankaltaisilta vaikuttaviin termeihin kätkeytyy kuitenkin hienovaraisia vivahteita, jotka ovat ratkaisevia mahdollisten sovellusten selkeän ymmärtämisen kannalta.
Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme tarkemmin IT:n ulkoistamisen ja IT:n hankinnan välisiä eroja valottaaksemme niiden erityisiä sovelluksia ja merkityksiä.
Mitä on IT-hankinta?
Termi ”IT-hankinta” on kattotermi, jolla tarkoitetaan IT-resurssien hankintaa ja tarjoamista yleensä.
Tähän voi sisältyä sekä sisäisten resurssien että ulkoisten palveluntarjoajien käyttö, olipa kyse sitten paikallisista tai kansainvälisistä palveluntarjoajista.
Tietotekniikan hankinta kattaa kaikki strategiset päätökset, joita organisaatio tekee tietotekniikkatarpeisiinsa liittyen.
Sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa IT-taitojen ja -palvelujen hankintaan lähteestä riippumatta.
Termiä IT-hankinta käytetään toisinaan myös rekrytoinnin päällekkäisellä alalla.
Mitä IT-alan ulkoistaminen on?
Sen sijaan termi ”tietotekniikan ulkoistaminen” keskittyy tarkemmin määriteltyyn käytäntöön.
Tarkkaan ottaen se ei kuitenkaan ole IT-hankinnan alatermi vaan aliud.
IT-ulkoistamisella tarkoitetaan tiettyjen IT-tehtävien, -palvelujen tai jopa kokonaisten osastojen tai yrityksen osien (esim. puhelinpalvelukeskuksen) ulkoistamista ulkopuolisille palveluntarjoajille.
Tässä yhteydessä keskitytään vastuiden kohdennettuun siirtämiseen kokonaisuudessaan.
Mitä eroa siinä on?
Jos yritykset esimerkiksi ostavat tiettyjä tietotekniikkatehtäviä, kuten ohjelmointipalveluja, ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tuntiveloituksella, tämä muistuttaa oikeudellisesti enemmän palvelusopimusta, eli ”aikaa ostetaan rahaa vastaan”.
Tällöin puhutaan IT-hankinnasta.
Tietotekniikan ulkoistamisella tarkoitetaan sen sijaan enemmän laajojen hankkeiden tai kokonaisten osastojen ulkoistamista, kuten kokonaisten ohjelmistojen kehittämistä tai palvelupuhelinkeskuksen toimintaa.
Oikeudellisessa mielessä kyseessä on siis lähempänä urakkasopimusta eli ”menestystä rahasta”.
Erot voivat kuitenkin tietenkin olla joustavia riippuen tapauksen kokoonpanosta.
Jos esimerkiksi puhelinpalvelukeskus ”ulkoistetaan”, tilauksen kohteena on tietenkin ”tehokkaan puhelinpalvelukeskuksen tarjoaminen ohjelmistoa XY koskevia kysymyksiä varten”.
Koska puhelinpalvelukeskus kuitenkin työllistää myös henkilökuntaa tuntiperusteisesti, myös ulkoistettu puhelinpalvelukeskus tarjoaa tietyssä määrin palvelua.
Sekä hankinnan että ulkoistamisen yhteydessä on tietysti mahdollista ulkoistaminen naapurimaihin tai kaukaisiin maihin.
Viime kädessä molemmat käsitteet ovat osa jatkuvasti kehittyvää tietotekniikkamaisemaa, jossa yhteistyö ulkoisten kumppaneiden kanssa on yhä tärkeämmässä asemassa.
Toivomme, että olemme pystyneet valottamaan termien sekaannusta ja puhumaan eriytetymmän käytön puolesta.