Vishwanath Sunkarin haastattelu: Yksi Omnicsin toimistopäälliköistä kertoo taustastaan, matkastaan ja näkemyksistään Omnicsilla työskentelystä.

Tässä artikkelissa haastattelemme Vishwanath Sunkaria (Visu), yhtä Omnicsin Hyderabadin toimiston kahdesta toimistopäälliköstä.
Hän kertoo meille ensiaskeleistaan uteliaana kehittäjänä ja nykyisestä roolistaan Omnicsin projektipäällikkönä ja johtajana.
Hän kertoo meille näkemyksensä kasvusta, arvoista, joustavuudesta ja innovaatiosta sekä siitä, miten nämä vaikuttavat hänen rooliinsa Omnicsin vahvan ulkoistustiimimme johtajana.

Rakas Visu, kiitos, että annat meidän esittää sinulle muutaman kysymyksen.
Kerro ensin urastasi kehittäjänä ja siitä, mikä innoitti sinut hakeutumaan tekniikan alalle.

Totta kai jaan mielelläni muutaman ajatukseni ja jotain tähänastisesta ammatillisesta matkastani!
Lähtökohtana IT-alan uravalinnalleni lienee ollut peruskiinnostukseni siihen, miten asiat toimivat.
Varttuessani minulla ei ollut kannettavaa tietokonetta, vaan ainoastaan pieni kosketusnäytöllinen matkapuhelin, jota käytin YouTube-videoiden katseluun, sähköpostien lukemiseen ja uusien sovellusten kokeilemiseen.
Olin alusta asti utelias siitä, mitä taustalla tapahtui ja miten nämä sovellukset toimivat.
Jopa silloin, kun tarkistin pääsykokeideni tuloksia verkossa, ihmettelin, miten nämä järjestelmät toimivat.
Tämä uteliaisuuteni on syy siihen, että ilmoittauduin ja valmistuin tietotekniikan ja insinöörin tutkintoon.
Jatkuva kysymys ”miksi” herätti siis intohimoni ohjelmistoalaa kohtaan.
Valmistumisen jälkeen matkani kehittäjänä alkoi marraskuussa 2016, kun sain työpaikan unelmieni yrityksestä.
Aluksi kävin läpi kehitysalan oppisopimuskoulutuksen, joka oli juuri sitä, mistä olin kiinnostunut.
Oppisopimuskoulutuksen jälkeen minut kuitenkin määrättiin testausprojektiin.
Tämä odottamaton muutos oli melkoinen pettymys, sillä se tapahtui ilman selvää syytä.
Sen sijaan, että olisin lähtenyt yrityksestä, päätin todistaa itseni.
Vapaa-ajallani työskentelin kunnianhimoisesti oma-aloitteisten kehitysprojektien parissa ja loin itsenäisesti front-end-, back-end- ja tietokantaratkaisuja osoittaakseni, mihin olin kykenevä.
Kollegani ja esimieheni olivat vaikuttuneita, mutta minulle ei silti annettu kehitystehtävää.
Koska tunsin, että minua ei arvostettu, sanoin itseni irti ja aloin etsiä uutta tehtävää.
Pian tämän jälkeen minut palkattiin toiseen monikansalliseen yritykseen, ja olin innoissani saadessani mahdollisuuden työskennellä suoraan kehitystyössä Angular-projektin parissa.
Pienessä tiimissä sain ottaa tärkeitä tehtäviä heti hoitaakseni, ja ponnistelujani arvostettiin.
Myöhemmin siirryin monimutkaiseen React-projektiin.
Monista haasteista ja vähäisestä opastuksesta huolimatta onnistuin hallitsemaan kehityksen ja tiiminhallinnan.
Vaativa työ johti kuitenkin usein pitkiin työpäiviin, jolloin minulle jäi vain vähän aikaa perheelleni.
Muutamaa vuotta myöhemmin siirryin Omnicsille, jossa arvostan itsenäisyyden ja tiimivastuun yhdistelmää sekä sopivaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
En kuitenkaan haluaisi missään nimessä jättää yhtään työpaikkaani väliin, sillä sain paljon kokemusta erilaisista tehtävistä ja projekteista, minkä ansiosta pystyin kehittymään ammatillisesti, mutta myös saamaan selvyyttä siihen, mitkä työmenetelmät ja millainen työympäristö sopivat minulle parhaiten.

Miten tulit Omnicsille ja miten olet kehittynyt siellä?

Sekin oli mielenkiintoinen matka!
Ravi, Omnicsin toinen perustaja ja pitkäaikainen ystäväni, jonka olin tuntenut koulusta asti ja joka asui tuolloin jo Saksassa, kysyi minulta, voisinko auttaa kehittämään React Native -mobiilisovelluksen saksalaiselle asiakkaalle.
Olin tuolloin hyvin kiireinen kokopäivätyöni kanssa ja jouduin kieltäytymään tarjouksesta.
Ehdotin kuitenkin ystävääni Anuragia, jolla oli myös oikeaa asiantuntemusta projektiin.
Anurag otti yhteyttä Raviin ja Florianiin ja toteutti onnistuneesti sovellushankkeen saksalaiselle asiakkaalle.
On tärkeää huomata, että Florianilla ja Ravilla ei tuolloin ollut tiimiä Intiassa, ja he työskentelivät muiden maiden alihankkijoiden kanssa.
Aikaisempien kokemusten perusteella Florian epäili tuolloin, oliko hyvä idea perustaa uusi tiimi juuri Intiaan.
Anuragin työ vakuutti kuitenkin Florianin ja saksalaiset asiakkaat niin paljon, että laajempi sitoutuminen Intiaan alkoi kiinnostaa.
Anuragin suoritus oli siis avain Intian lahjakkuuden osoittamiseen ja viimein eroon ennakkoluuloista, joita Euroopassa usein vallitsee intialaisia kehittäjiä kohtaan.
Positiivisten tulosten perusteella Florian, Franzi ja Ravi päättivät sitten perustaa Omnicsin yhdessä Intiaan – muuten Telanganan osavaltion ensimmäisinä perustajina!
Noin vuotta myöhemmin, kun minulle tarjoutui tilaisuus, koska työni toisella työnantajallani ei ollut enää niin antoisaa kuin halusin, tartuin tilaisuuteen ja liityin myös tuolloin vielä pieneen Omnics-tiimiin.
Se oli minulle jännittävä tilaisuus työskennellä pitkäaikaisten ystävien kanssa ja luoda jotain yhdessä.
On upeaa nähdä yrityksen kasvavan ideasta nyt jo yli 25 hengen tiimiksi ja olla mukana muokkaamassa kaikkea (melkein) alusta alkaen, ensin projektipäällikkönä ja myöhemmin johtajana.
Tässä vaiheessa minun on myös mainittava ikimuistoinen hetki työhaastattelussa startup-yrityksessä vuonna 2019.
Puhuin ystävieni kanssa pitkäaikaisesta unelmastani yrityksen perustamisesta, ja henkilöstöpäällikkö oli hyvin kannustava ja kävimme inspiroivan keskustelun.
Hän jopa sanoi, että hän olisi kiinnostunut tulemaan mukaan HR:ään, kunhan perustamme yrityksen.
Kun Omnics lopulta käynnistettiin, otin häneen yhteyttä.
Vaikka hän oli sittemmin jättänyt ohjelmistoalan, hän onnitteli minua.
Se oli täyttävä hetki nähdä unelman, josta olin vain puhunut muutama vuosi sitten, toteutuvan.

Mitä haasteita olet kokenut siirtyessäsi kehittäjästä projektipäälliköksi ja johtajaksi?

Siirtyminen kehittäjästä projektipäälliköksi toi mukanaan omat haasteensa.
Kehittäjänä keskityin koodiini ja tehtäviini, mutta projektipäällikkönä minun piti valvoa koko projektia ja tasapainoilla tiimin ja asiakkaiden tarpeiden välillä.
Toinen suuri haaste oli johtaa ja motivoida kokonaista tiimiä.
Samalla kun varmistin, että kaikki asiakkaan määrittelyt ja vaatimukset täyttyivät, minun oli myös varmistettava, että kaikki tiimin jäsenet olivat tyytyväisiä työhönsä, jotta saavutettiin parhaat mahdolliset tulokset.
Muistan edellisessä yrityksessäni erään johtajan, joka hoiti tämän poikkeuksellisen hyvin.
Hän oli aina helposti lähestyttävä eikä painostanut tiimiä tarpeettomasti, mikä oli hyvin innostavaa.
Olen yrittänyt omaksua hänen lähestymistapansa olemalla kannustava ja oikeudenmukainen ja pitämällä huolta siitä, ettei kukaan tunne olevansa ylikuormitettu huolimatta työn korkeasta laatuvaatimuksestamme.
Toinen haaste asiakasprojektien johtamisessa on asiakkaan vaatimusten ymmärtäminen ja niiden muuntaminen tiimin toteutettaviksi tehtäviksi.
Tämä on tietysti paljon monimutkaisempaa kuin yksittäisten tehtävien suorittaminen, jotka joku muu on jo pilkkonut pieniin kokonaisuuksiin ja joita varten ei tarvitse edes tietää hankkeen tarkoitusta.
Projektipäällikön tehtävänä on todella ymmärtää asiakkaan tarpeita ja organisoida tiimin työ siten, että lopputulos täyttää tekniset vaatimukset ja valmistuu ajallaan.
Aluksi minun ei siis ollut kovin helppoa siirtyä kehittäjän näkökulmasta laajempaan organisaationäkökulmaan, periaatteessa korkeammalle, mutta ajan myötä olen oppinut hallitsemaan nämä eri näkökulmat ja vaihtamaan näkökulmaa tarpeen mukaan.

Miten yhteistyö Omnicsin perustajien kanssa sujuu?
Ainakin Florian ja Franzi ovat kotoisin Saksasta, jossa myös Ravi on asunut monta vuotta.
Oliko teillä kulttuurisia vaikeuksia vai olitteko alusta asti samalla mielellä?

Se toimi hyvin alusta alkaen.
Vaikka olen tuntenut Ravin jo vuosia, ja olemme ystäviä vapaa-ajalla ja teemme mielellämme asioita yhdessä, meidän on helppo ylläpitää työsuhdetta töissä.
Tämä johtuu varmasti siitä, että arvostamme molemmat keskittymistä projektin tavoitteisiin ja työn vaatimuksiin sekä oikeudenmukaisuutta ja kunnioitusta.
Koska olemme tunteneet toisemme niin kauan, tiesimme alusta alkaen, että olemme samalla aaltopituudella eikä meillä ollut alkuvaikeuksia.
Tulen myös hyvin toimeen Florianin ja Franzin kanssa.
Tutustuin heihin jo ennen kuin tulin yritykseen, ja suhde oli alusta alkaen hyvin sydämellinen.
Ensimmäisen vuoden aikana, kun Anurag työskenteli jo Omnicsilla ja minä olin vielä tehtävässäni toisella työnantajallani, sain seurata, miten hyvin yhteistyö sujui ja miten määrätietoisesti ja rauhallisesti he ajoivat yrityksen kehitystä Intiassa, sen perustamisesta syksyllä 2021 aina tiimin laajentamiseen ja toimiston rakentamiseen ja varustamiseen asti.
Innostukseni tehtävääni kohtaan ja mahdollisuus työskennellä näin kannustavan tiimin kanssa tekivät Omnicsiin liittymisestä helpon päätöksen, kun sen aika koitti.
Tullakseni osaksi tiimiä suostuin jopa luopumaan edellisestä työpaikastani saamastani aloitusbonuksesta muutoksen toteuttamiseksi.
Ravi, Florian ja Franzi ovat aina avoimia uusille ideoille ja antavat meille vapauden tutkia niitä varmistaen samalla, ettemme unohda velvollisuuksiamme.
En ole koskaan kokenut intialaisessa organisaatiossa näin yhteistyökykyistä ja rohkaisevaa työympäristöä.

Ja nyt rooliin esimiehenä: miten luot tiimillesi tuottavan ja yhteistyöhön perustuvan ympäristön ja tuet samalla yksilöllistä kasvua?

Mielestäni kyse on oikean tasapainon löytämisestä.
Kannustan tiimin jäseniä ottamaan vastuun työstään, mikä tarkoittaa, että he ajattelevat itse ja oppivat ymmärtämään itse, mitä tarvitaan.
Näin kukaan ei tunne olevansa liian riippuvainen muista, ja kaikki voivat selviytyä haasteista itsenäisesti.
Tämä on tärkeää henkilökohtaisen kasvun kannalta ja varmistaa, että kaikki saavat asiat tehtyä, vaikka apua ei olisi heti saatavilla.
Haluan korostaa, että tämä ei välttämättä ole Intian ohjelmistokehityksessä yleinen työskentelytapa.
Tehtävät jaetaan usein niin pieniin työpaketteihin, että niiden keskinäiset suhteet eivät ole enää selvillä niiden parissa työskenteleville, eikä kokonaisvaltaista ymmärrystä edes haluta saavuttaa.
Korostan myös työ- ja yksityiselämän tasapainon merkitystä.
Jos olemme tuottavia työaikana, ei ole mitään syytä miettiä työtä työn jälkeen.
Tämä auttaa pitämään motivaation yllä, välttämään työuupumusta ja saamaan energiaa uusiin ideoihin.
Jatkuva oppiminen ja luovuus ovat mielestäni myös ratkaisevan tärkeitä.
Mielestäni on tärkeää, että kehittäjät oppivat jatkuvasti uusia asioita – tämä ei ainoastaan paranna heidän teknisiä taitojaan, vaan parhaassa tapauksessa myös lisää itsetuntoa henkilökohtaisen kehittymisen kautta ja luo siten lisää mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun.
Mitä tulee tiimin dynamiikkaan, yritän pitää asiat rentoina.
Minua kutsutaan usein ”Mr Cool Captainiksi”, koska vältän asettamasta tiimille tarpeettomia paineita.
Vaikka harvoin joudun soittamaan jollekin työntekijälle normaalin työajan ulkopuolella, varmistan, että tämä tapahtuu vain kiireellisissä asioissa ja että tiimi tietää, että arvostan heidän aikaansa.
Suhtaudun hyvin vakavasti päivittäiseen yhteydenpitoon tiimin kanssa ja epävirallisiin keskusteluihin taukojen aikana, esimerkiksi yhteisellä kahvi- ja teekierroksella; niiden avulla varmistetaan, ettemme unohda tiimin tarpeita.

Mistä pidät eniten Omnicsilla työskentelyssä?

Arvostan Omnicsilla työskentelyssä eniten sitä, että johto on sitoutunut työntekijöiden tyytyväisyyteen.
Johtomme pyrkii yhdessä varmistamaan, että monien työntekijöiden työsuhteista aiemmin saamat kielteiset kokemukset eivät toistu, ja he pitävät tärkeänä myönteisen työympäristön luomista.
Tähän kuuluu terveellisen työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitäminen oikeudenmukaisten työaikojen avulla, työntekijöiden tunnustaminen ja arvostaminen sekä hauskojen aktiviteettien, kuten joka perjantaisen tietokilpailu- ja pelitilaisuuden, joukkueen krikettiotteluiden ja muiden retkien järjestäminen.
Pyytämällä säännöllistä palautetta he antavat meille tilaa aktiiviseen osallistumiseen ja parannusideoiden toteuttamiseen, jolloin jokainen tuntee olevansa arvokas osa Omnics-perhettä.
Kaiken kaikkiaan kannustava ja osallistava kulttuuri tekee työskentelystä täällä todella miellyttävää.

Mitä neuvoja antaisit valmistuneille, jotka suunnittelevat uran aloittamista tietotekniikan alalla tai ovat juuri aloittamassa ensimmäistä työpaikkaansa?

Tärkeä neuvo, jonka antaisin, on keskittyä jatkuvaan ja itsenäiseen oppimiseen.
Tutki ja opettele asioita oma-aloitteisesti.
Se auttaa todella kaivautumaan syvemmälle ja ymmärtämään asioiden ”miksi”, ei vain ”miten”.
Myös käytännön kokemus on korvaamatonta – mielestäni käytännön työn kautta oppii eniten.
Toinen tärkeä tekijä on innostus.
Jos olet todella intohimoinen sitä kohtaan, mitä teet, sinun on helppo voittaa haasteet ja pysyä motivoituneena.
Intohimolla on suuri merkitys, kun asiat ovat vaikeita.
Äläkä unohda sinnikkyyttä.
Jokaisella tiellä on esteitä, mutta tärkeintä on jatkaa eteenpäin eikä luovuttaa.
Tämä asenne on auttanut minua uskomattoman paljon matkan varrella.

Mikä on urasi tärkein oppitunti, jonka olet oppinut?

Vuosien varrella olen nähnyt paljon toimistopolitiikkaa ja epäoikeudenmukaista kohtelua.
Oli masentavaa nähdä, että lahjakkaat ihmiset eivät saaneet ansaitsemiaan mahdollisuuksia.
Se sai minut ymmärtämään, miten tärkeää on luoda reilu ja rehellinen työpaikka.
Olen hyvin onnekas, että saan nyt työskennellä yrityksessä, jossa kaikilla on sama ajattelutapa.
Olemme luoneet paikan, jossa ihmiset ovat todella intohimoisia työtään kohtaan ja tekevät kaikkensa, koska se on heille tärkeää.
Toivon, että tulevaisuudessa useammat yritykset maassamme omaksuvat tämän lähestymistavan.
Tapa, jolla yritys kohtelee työntekijöitään, muokkaa sen tulevaisuutta.
Jos keskitymme kohtelemaan ihmisiä hyvin ja varmistamaan, että he ovat tyytyväisiä, koko organisaatio hyötyy siitä.
Haluan pitää nämä arvot mielessäni riippumatta siitä, missä vaiheessa uraani olen.

Mikä inspiroi sinua ammatillisesti ja henkilökohtaisesti?
Kuka on roolimalli elämässäsi?

Minulle suurin roolimalli on äitini.
Hän opetti minulle, että sinnikkyys on avainasemassa – vaikka asiat olisivat kuinka vaikeita, on jatkettava eteenpäin.
Uskon sanontaan: ”Menneisyys ei koskaan kuole, vaan se muovautuu sen mukaan, miten me sitä katsomme.”
Kun näemme menneisyytemme oppien kokoelmana, siitä tulee virstanpylväitä tulevaisuuttamme varten.
Tämä näkökulma auttaa minua pysymään motivoituneena ja etenemään rohkeasti eteenpäin olosuhteista riippumatta. Kiitos, Visu, että jaat kokemuksesi ja näkökulmasi kanssamme!
Olemme ylpeitä saadessamme työskennellä kanssasi ja innostuneita erinomaisesta työstäsi!