Digitaalinen ja yhä globaalimpi keikkatalous, jolle ovat ominaisia UHRS:n, Amazonin MTurkin, Upworkin tai Fiverrin kaltaiset alustat, on kehittynyt merkittävästi erityisesti viime vuosikymmenen aikana.
Kuka ei ole suunnitellut logoa muutamalla eurolla, luonut verkkosivustoa, toimittanut pieniä ohjelmointitehtäviä tai tilannut sisällöntuotantotehtäviä verkossa kiinteällä hinnalla?
…eikä ehkä koskaan miettinyt, miten ja millaisissa työolosuhteissa tilattu tulos lopulta saavutettiin?

Toisaalta digitaalisia keikkoja tarjoavat alustat tarjoavat joustavuutta ja riippumattomuutta sekä freelancereille että yrityksille.
Toisaalta tarjontaan liittyy usein epävarmoja työoloja ja epätasapainoa toimeksisaajan ja freelancerin välillä.
Jälkimmäinen on muuten myös syy siihen, miksi lopulta käännyimme pois keikka-alustoista ja muista tarjoajista omissa projekteissamme ja avasimme oman toimiston, jossa on vakaat ja oikeudenmukaiset työolot (voit lukea koko tarinan täältä Legal Tech Verzeichnisista).

Tässä artikkelissa haluamme tuoda esiin muutamia etuja ja haittoja, joita näemme alustataloudessa/ig-taloudessa, ja valottaa niitä.

1. Hintasota ja hinnan alittavuus

Keskeinen ongelma keikkataloudessa on jatkuva hintasota.
Freelancerit kilpailevat töistä maailmanlaajuisesti Upworkin ja Fiverrin kaltaisilla alustoilla.
Tämä johtaa usein hintojen alittamiseen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Pitkällä aikavälillä tämä johtaa syöksykierteeseen, jossa laadukasta työtä aliarvioidaan ja siitä maksetaan huonosti.
Freelancerit maista, joissa elinkustannukset ovat alhaisemmat, voivat tarjota tehtäviä paljon halvemmalla, joskus jopa muutamalla sentillä tehtävää kohti, mikä lisää painetta freelancereihin maissa, joissa elinkustannukset ovat korkeammat.

Tämän väitteen osalta alustan tarjoajat (ja myös alustan käyttäjät) toteavat usein, että ne vain tarjoavat alustan, jolla kysyntä ja tarjonta voivat kehittyä vapaan markkinatalouden muodossa.
Toisaalta tämä on totta.
Toisaalta monissa maissa ympäri maailmaa on vähimmäispalkkoja koskevia säännöksiä syystä.
Vakituisten työpaikkojen ohittamisella kierretään niitä ja hyödynnetään keikkatyöntekijöiden epävarmoja elämäntilanteita.

2. Sosiaaliturvan puute

Toinen ongelma on freelancereiden sosiaaliturvan puute, joka johtuu siitä, että freelancerit määritellään juuri siksi, että heillä ei ole pysyvää työnantajaa, joka olisi vastuussa heistä työlainsäädännön mukaisesti.
Siksi keikkataloudessa ei ole perinteisiä turvaverkkoja, kuten sairausvakuutusta, eläkejärjestelmiä, sairauspäivärahaa tai palkallisia lomia.
Tämä pakottaa freelancerit asemaan, jossa heidän on itse huolehdittava näistä turvatoimista tai jäätävä niistä ilman riittävien taloudellisten resurssien tai kohtuuhintaisten vaihtoehtojen puutteen vuoksi.

3. Epävarmat työolot

Keikkatalouden luonne johtaa epävarmoihin työoloihin.
Projektit ja työpaikat voivat tulla ja mennä arvaamattomasti, mikä johtaa taloudelliseen epävakauteen.
Vaikka alusta kaatuu teknisten ongelmien vuoksi, keikkatyöläiset menettävät tulonsa ilman korvaavaa tekijää.
Alustojen on myös yleensä mahdollista sulkea keikkatyöntekijöiden tilit ilman, että heillä on realistisia mahdollisuuksia puolustautua tätä vastaan.
Tämä epävarmuus voi olla stressaavaa ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä freelancereiden elämänsuunnitteluun, erityisesti kun on kyse pitkäaikaisista taloudellisista sitoumuksista, kuten asuntolainasta tai perhesuunnittelusta.

Toisaalta keikkatyön sitomattomuus on juuri se syy, miksi monet valitsevat tämän työmuodon.
Joustavuutta ja vapaata ajankäyttöä suositaan perinteisiin 9-5-työpaikkoihin verrattuna.

4. Työn epäinhimillistäminen

Yksi kriittinen näkökohta, joka jätetään usein huomiotta, on keikkatalouden epäinhimillistäminen.
Sekä asiakkaille että keikkatyöntekijöille toinen puoli on usein näkymätön, ja sitä symboloi vain esimerkiksi alustan numerokoodi.

Tämän seurauksena digitaalisia työtehtäviä välittävät alustat pyrkivät anonymisoimaan yksittäiset taidot, luovat prosessit ja henkilökohtaiset ponnistelut kunkin työn takana.
Freelancerit pelkistetään usein palvelukseensa ottamatta huomioon heidän ammatillista kehitystään, hyvinvointiaan tai uratavoitteitaan.
Joissakin tapauksissa asiakkaan ja keikkatyöntekijän välinen vuorovaikutus ei ole lainkaan mahdollista, ja muutoin vuorovaikutus on usein yksinomaan transaktionomaista, jolloin henkilökohtaiselle tunnustamiselle tai ammatilliselle kasvulle jää vain vähän tilaa.
Myöskään keikkatyöntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta (vaikka muille alustoille, kuten Facebookiin, on muodostunut ryhmiä ajatusten vaihtoa varten) ei kannusteta, mikä johtaa vähemmän kommunikatiiviseen työympäristöön.

Tässä vaiheessa on lisättävä, että epäinhimillistämisellä ei ole vain haittoja.
Jos henkilöä ei tunneta tai hän voi ”piiloutua” alustan taakse, ei ole väliä esimerkiksi sillä, mikä uskonto, ihonväri, asuinpaikka, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus hänellä on.
Ei ole väliä esimerkiksi sillä, mikä uskonto, ihonväri, asuinpaikka, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus henkilöllä on, kunhan keikka täyttyy.
Keikkatyö tarjoaa siis mahdollisuuden myös ihmisille, joilla on eri syistä vaikeammat olosuhteet perinteisillä työmarkkinoilla.

Päätelmä

Vaikka keikkatalous tarjoaa epäilemättä mahdollisuuksia joustavuuteen ja riippumattomuuteen, haasteita ei pidä aliarvioida, erityisesti digitaalisten palvelujen alalla.
Hintakilpailut, sosiaaliturvan puute, epävarmat työolot ja työn epäinhimillistäminen ovat merkittäviä ongelmia, joihin on puututtava.
Ratkaisuihin voisi kuulua alustojen sääntelyn parantaminen, työoloja ja palkkausta koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönotto sekä sellaisten yhteisöjen ja verkostojen edistäminen, joissa tunnustetaan ja kannustetaan yksilöllisen työn ja luovan ilmaisun arvo.
Koska keikka-alustoja käytetään kuitenkin kaikkialla maailmassa, uskomme, että tällainen sääntely on lähes mahdotonta, koska se rajoittuisi väistämättä yksittäisiin paikkoihin.

Mielestämme tämä ei tarkoita, että keikka-alustat olisivat yleisesti ottaen huonoja.
Aivan kuten valistunut asiakas saattaa katsoa supermarketissa joidenkin tuotteiden ainesosaluetteloa ja päättää sitten olla ostamatta niitä, meidän mielestämme myös keikkoja alustoilla varatessa olisi tarkasteltava kriittisesti, miten alusta toimii ja millä ehdoilla haluttu tulos lopulta saavutetaan.
Seuraavassa esityksessä voidaan nostaa esiin vain muutamia näkökohtia aiheesta.

Jos haluat lisätietoja, suosittelen Gray/Surin kiehtovaa kirjaa ”Ghost Work”.

Tohtori Franziska Lietz puhuu muuten 14.5. päivänä.
esityksellään ”Digitaalinen maailma – Miten voimme muokata sitä vastuullisesti?” 14. toukokuuta LegalRevolution-oikeusteknologiamessuilla.
Voit kuunnella luentoa messujen ensimmäisenä päivänä klo 13.30 – 13.55 Mainstagella.