Miksi ihmisoikeuksia koskeva due diligence on tärkeää sijoituspäätöksissä?

Sijoittaisitko yritykseen, joka ei kiinnitä huomiota ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuuteen kasvussaan ja liiketoimintamalliensa kehittämisessä? On kiistatonta, että aiemmin (ja joissakin tapauksissa vielä nykyäänkin) on tehty suuria investointeja yrityksiin, joiden liiketoimintamallin menestys perustuu juuri siihen, että ihmisoikeuksia loukkaavat käytännöt ovat osa niiden arvonluontia.
Olemme kuitenkin tällä hetkellä käännekohdassa, jossa investointipäätökset perustuvat yhä useammin siihen, noudattavatko yritykset ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksien merkitys yrityksille kasvaa jatkuvasti, kun vastuullisen toiminnan odotukset yritysmaailmassa kasvavat.
Yritysten vastuullisuuden lisääntyvän laillistamisen ja asiakkaiden, liikekumppaneiden, tiedotusvälineiden, kuluttajien, työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan kasvavan kiinnostuksen myötä yritysten on yhä tärkeämpää käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä.
Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeuksia koskevasta huolellisuusvelvoitteesta on tulossa yhä tärkeämpi myös investoinneissa riippumatta siitä, ovatko ne sijoituksia aloittaviin yrityksiin, vakiintuneisiin yrityksiin, yhteisyrityksiin vai investointeja, joiden tarkoituksena on uudelleenorganisointi tai rakenneuudistus. Alan sääntely on vielä lapsenkengissä, mutta asiaankuuluvat näkökohdat näkyvät jo monissa säädöksissä, esimerkiksi Euroopan laajuisissa toimitusketjua koskevissa laeissa, sosiaalisesta taksonomiasta käytävässä keskustelussa tai EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä. Erityisesti monimutkaisissa arvoketjuissa tuotteen tai palvelun markkinoinnista ulkomaailmaan vastaavien yritysten ja niiden tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, kuljetukseen, myyntiin tai kulutukseen osallistuvien ihmisten välillä on etäisyyttä.
Tämä vaikeuttaa oman yrityksen vaikutusten tunnistamista näihin ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa. Tällä hetkellä julkinen kiinnostus ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta kohtaan kohdistuu edelleen pääasiassa suuriin, maailmanlaajuisesti toimiviin yrityksiin, joilla on vahvat brändit.
Nämä kysymykset vaikuttavat kuitenkin yhä enemmän myös pk-yrityksiin – aluksi osana toimitusketjuja, joita asia koskee, mutta tulevaisuudessa yhä useammin myös suoraan vastaavien vaatimusten kohteena. Ottamalla ennakoivan lähestymistavan due diligence -tarkastukseen yritykset voivat paitsi täyttää sosiaalisen vastuunsa myös saavuttaa pitkän aikavälin menestystä ja vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön:

• • Ne valmistautuvat kasvaviin oikeudellisiin vaatimuksiin ja tuleviin sääntelytoimenpiteisiin,

• • minimoida operatiiviset riskit vaikeissa olosuhteissa,

• • vahvistaa suhteitaan tavarantoimittajiin,

• • työskentelevät täyttääkseen asiakkaidensa vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla ja

• • vahvistaa luottokelpoisuuttaan

Tällä tavoin yritykset, jotka jo tunnustavat ihmisoikeudet tärkeäksi tekijäksi taloudellisen menestyksensä kannalta, erottautuvat kilpailijoistaan.
Sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen voi myös parantaa asiakaspalvelua ja tuotteiden laadunhallintaa sekä vahvistaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja uskollisuutta yritystä kohtaan. Tämä tarkoittaa, että yrityksen lähestymistapa ihmisoikeusriskien suhteen on nyt keskeinen tekijä kolmansien osapuolten, kuten pankkien ja rahastojen, investointipäätöksissä. Ennakoivan due diligence -menettelyn avulla yritykset voivat näin ollen olla houkuttelevia potentiaalisille sijoittajille ja minimoida riskin siitä, että sijoittajat joutuvat rahoittamaan yllättäen tarvittavia muutoksia ihmisoikeuksien alalla. Kuva: Mukailtu lähteestä https://mr-sorgfalt.de/de/einstieg/ / UN Global Compact Learning Platform for Swiss SMEs, Working Paper 1, 2008.