”Globaali IT-ulkoistaminen ja toimitusketjujen lainsäädäntö” – Franziska Lietz Responsible Innovators Meetup -tapahtumassa
Tohtori Franziska Lietz Responsible Innovators -aloitteesta kutsuttiin 29.2.2024 puhumaan globalisoituneista tietotekniikkapalveluista, työlainsäädännön suojan rajoista ja ihmisoikeuksista.
Hänen esitelmänsä otsikko oli ”Global IT Outsourcing and Supply Chain Law – How does Regulation Shape the Globalisation of IT Services?”. Hänen esitykseensä osallistui paitsi Responsible Innovators Germany -järjestön jäseniä myös kiinnostuneita osapuolia Keniasta, ja se oli osa aloitustilaisuutta vastaavan paikallisen vastuullisia innovaatioita käsittelevän aloitteen perustamiseksi. Hauska fakta: he olivat vuokranneet elokuvateatterin katsomaan tilaisuutta suurelta valkokankaalta. Meetupin toisen, myös erittäin mielenkiintoisen esityksen piti Yannik Hirt, ja se keskittyi ”vihreään tietotekniikkaan”.
Epävarmat työolot ja ”pahin mahdollinen ulkoistaminen” Daniel Motaungin tapauksen esimerkin avulla.
Esityksessään Lietz käsitteli ensin IT-alan ulkoistamista ja etätyömaailman globalisoitumista sekä keikkataloutta.
Kenialaisten osallistujien suuren kiinnostuksen vuoksi keskusteltiin myös eteläafrikkalaisen Facebook-moderaattorin Daniel Motaungin tapauksesta, joka vietiin kenialaiseen tuomioistuimeen.
Daniel Motaung nosti asianajotoimisto ja järjestö Foxgloven tukemana kanteen ulkoistusasiakas Metaa ja hänen suoraa työnantajaansa, ulkoistusyritys Samaa vastaan.
Kanne perustui moderaattorin psyykkiseen stressiin, joka johtui PTSD:stä, joka oli syntynyt äärimmäisen sisällön moderoimisen seurauksena.
Lopulta kenialainen tuomioistuin päätti, että Meta oli työnantajan tavoin vastuussa vahingoista, joita juontaja kärsi Meta-työnsä seurauksena.
Tapaus on hyvin paljastava, sillä se tuo esiin monia ulkoistetun toiminnan ongelman puolia, kun asiakkaat tekevät ensisijaisesti yksittäisiä sopimuksia (niin sanottuja mikro-urakoita) eivätkä yleensä osoita tietämystä, kiinnostusta tai vastuuntuntoa tehtäviä suorittavia henkilöitä kohtaan.
Tämän seurauksena työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat saavutukset, jotka on nykyään vahvistettu useimmilla lainkäyttöalueilla, eivät ole tehokkaita tällaisissa tapauksissa.
Onko ”ihmisoikeusvuotoa” olemassa ja mitä sille voidaan tehdä?
Toinen esityksen painopiste oli työsuojelusäännösten rajatylittävän polkumyynnin vertaaminen ilmastonsuojelulainsäädännöstä tunnettuun ”hiilivuotoilmiöön”.
Molemmissa tapauksissa on kyse siitä, että kehittyneemmissä talousmaissa eli globaalissa pohjoisessa on jo paljon eriytettyä ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntöä.
Jos tuotantoa siirretään fyysisesti tai ulkoistamalla se muualle maailmaan, jossa ei vielä ole yhtä korkeita normeja, on vaarana hiilivuodon lisäksi myös ihmisoikeusvuoto.
Koska haasteet ovat samankaltaisia, myös ratkaisut voivat olla samankaltaisia.
Perustuen CBAM-järjestelmään (Carbon Border Adjustment Mechanism), jossa säädetään EU:hun tuotavien sellaisten tavaroiden verottamisesta tai taloudellisesta rasituksesta, jotka on tuotettu maissa, joissa ei ole päästökauppaa, herää kysymys, onko esimerkiksi sellaisten ostettujen palvelujen verottaminen harkitsemisen arvoista, jotka on tuotettu maissa, joissa ei ole vähimmäispalkkaa.
Johtopäätös: Vastuuta ei voi ulkoistaa – ainakaan lopullisesti.
Näiden näkökohtien ja alan lisääntyvän oikeuskäytännön perusteella esityksessä päädytään siihen, että vastuuta ei voi pysyvästi ulkoistaa ihmisoikeuksien ja työolojen alalla (”Vastuuta ei voi ulkoistaa”).
Pikemminkin kuvattu kehitys viittaa siihen, että sitovia säännöksiä syntyy ajan myötä.
Yritysten kannattaa siis valmistautua tähän jo nyt.
Niiden olisi myös tiedostettava perustavanlaatuinen vastuunsa ulkoistaessaan toimintoja ja toteutettava ainakin perustason suojatoimenpiteet niiden palveluksessa työskentelevien ihmisten hyväksi.
Loppujen lopuksi he vaikuttavat merkittävästi yrityksen menestykseen.
