Code Monkeysin loppu

Tekoälyn nopea yleistyminen erityisesti viimeisen vuoden aikana on johtanut huomattavaan muutokseen työmarkkinoiden potentiaalissa ja mahdollisuuksissa, joita haluamme tarkastella tässä blogiartikkelissa IT-alan ulkoistamisen näkökulmasta.

Alexander Wulfersin 21. helmikuuta 2024 FAZ-Online-lehdessä julkaistussa artikkelissa( luettavissatäällä (mahdollisesti Paywal)) otsikolla ”Ohjelmoijat ovat saaneet aikansa” käsitellään näitä mielenkiintoisia kehityssuuntia ja myös termiä ”koodiapinat”.
Mutta mistä on kyse?
Artikkelin kirjoittaja liittää termin ”koodiapinat” ensisijaisesti paikallisiin työmarkkinoihin, joilla tietotekniikan tutkinto tai vastaava koulutus katsottiin aiemmin takuuksi varmasta työpaikasta.
Kuten kirjoittaja kuitenkin selvästi selittää, tämä on muuttunut: Erityisesti yksinkertaisemmat ja kaavamaiset työtehtävät ovat tällä hetkellä tekoälyn uhkaamia; näillä aloilla ilmoitetaan jo nyt vähemmän työpaikkoja, ja on todennäköistä, että näihin tehtäviin pyrkivien ihmisten mahdollisuudet työmarkkinoilla heikkenevät tulevaisuudessa.

Haluaisimme lisätä tämän artikkelin jännittäviin havaintoihin oman näkökulmamme, IT-ulkoistamisyrityksen ja (roolimme vuoteen 2021 asti) IT-ulkoistamisasiakkaan näkökulman.

Vielä muutama vuosi sitten oli tavallista ulkoistaa yksinkertaiset ohjelmointitehtävät niin sanotuille ”koodiapinoille” tai ”klikkausapinoille” Intian kaltaisiin offshore-kohteisiin, joissa ihmiset työskentelivät minimipalkalla – usein 2 eurolla tai alle tunnissa.
Näiden henkilöiden pääasiallisena tehtävänä oli kirjoittaa toistuvia ja yksinkertaisia koodirivejä tai yksinkertaisesti klikata samaa Google-mainosta mahdollisimman usein.
Työ, joka ei vaatinut juurikaan kriittistä ajattelua tai syvällisiä ongelmanratkaisutaitoja.

Teknologian nopea kehitys on kuitenkin merkinnyt sitä, että monet näistä yksinkertaisista tehtävistä voidaan nykyään suorittaa tehokkaasti algoritmeilla tai tarvittaessa tekoälyllä. Tekoälyjärjestelmät pystyvät nyt helposti tuottamaan, analysoimaan, testaamaan ja optimoimaan koodia, mikä tekee niistä arvokkaita välineitä yrityksille, jotka etsivät tehokkuutta ja kustannussäästöjä.

Toisaalta on myös toimintoja, jotka eivät vielä sovellu kokonaan korvattaviksi tekoälyllä.
Tällaisia ovat ennen kaikkea alat, jotka edellyttävät paljon ihmisen intuitiota, luovuutta ja tunneälyä, kuten innovatiivisten konseptien kehittäminen, monimutkaisten ongelmien ymmärtäminen ja ratkaiseminen tai taiteellisten teosten luominen.
Lisäksi ihmissuhteiden välinen vuorovaikutus ja viestintä on edelleen ala, jolla tekoäly ei kaikista edistysaskelistaan huolimatta pysty täysin vangitsemaan tai jäljittelemään ihmisen tunteiden hienovaraisuutta ja ymmärtämisen syvyyttä, joka syntyy esimerkiksi asiakaskeskusteluissa.
Lisäksi eettiset päätökset ja tuomiot, joilla voi olla merkitystä myös ohjelmistokehityksessä, edellyttävät inhimillistä näkökulmaa, jota muokkaavat kulttuuriset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset arvot ja kokemukset.
Koodiapinoiden aikakauden päättyminen merkitsee siis myös sellaisen aikakauden alkua, jossa syvemmän ymmärryksen, luovan ongelmanratkaisun ja laadukkaan ohjelmistokehityksen vaatimukset nousevat etualalle.

Tämän kehityksen seuraukset ovat kauaskantoiset.
Yritysten ja organisaatioiden on esimerkiksi mietittävä uudelleen rekrytointi-, koulutus- ja hankintakäytäntöjään.
Sen sijaan, että ne keskittyisivät määrään, niiden pitäisi nyt keskittyä enemmän laatuun.
Tämä tarkoittaa sitä, että on keskityttävä enemmän rekrytoimaan työntekijöitä, joilla on korkea taitotaso ja kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia.
Kyse ei ole enää (vain) siitä, kuka osaa kirjoittaa koodia nopeimmin tai halvimmalla, vaan siitä, kuka pystyy kehittämään innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Tietotekniikan ulkoistamisen alalla tämä tarkoittaa myös paradigman muutosta: ulkoistuskumppanin arvoa ei enää määritellä pelkästään sen kyvyllä alentaa työvoimakustannuksia mahdollisimman paljon.
Pikemminkin kumppanin asiantuntemus korkealaatuisten, teknisesti edistyksellisten ratkaisujen (hankkeiden ulkoistaminen) tai työntekijöiden (palvelujen ulkoistaminen) toimittamisessa on jo nyt tärkeää, ja tulevaisuudessa se korostuu entisestään.
Kysyntä on siis vähitellen siirtymässä yksinkertaisista koodauspalveluista palveluihin, jotka edellyttävät syvällistä teknologista ymmärrystä ja huomattavaa innovaatiokykyä.

Näin ollen voidaan myös sanoa, että koodiapinoiden aika on ohi… mutta tämä on myös mahdollisuus.
Mahdollisuus, joka asettaa laadun ja innovaation ohjelmistokehityksen keskiöön.
Ohjelmoijille, riippumatta siitä, missä päin maailmaa he tekevät työtään, tämä tarkoittaa mahdollisuutta kehittää ja vakiinnuttaa taitoja, jotka menevät pelkkää koodausta pidemmälle.
Organisaatioille se tarkoittaa, että niiden on rakennettava tiiminsä viisaasti pysyäkseen kilpailukykyisinä yhä monimutkaisemmassa ja tekoälyn hallitsemassa maailmassa.

Tämä on myös haaste, jonka kohtaamme Bitkollegenina: Vuonna 2021 tapahtuneesta lanseerauksestamme lähtien emme ole tarjonneet ”koodi-” ja ”klikkausapinoita”, vaan korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joilla on paitsi korkeatasoinen koulutus myös erinomaiset viestintätaidot.
Erotumme tietoisesti ”halpatarjoajista” korkeilla laatuvaatimuksillamme sekä vastuullisella ja kestävällä lähestymistavallamme.
Lisäksi käytämme itse tekoälyratkaisuja – silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja sopivaa – rajoittaaksemme arvokkaat henkilöresurssimme aloille, joilla niitä todella tarvitaan, ja saavuttaaksemme optimaalisen ja kustannustehokkaan tuloksen asiakkaillemme.